Haluan aluksi kiittää kutsusta pitää tervehdys tässä juhlassa. Tämä on minulle suuri ilo ja kunnia. Olen saanut eri rooleissa tehdä yhteistyötä Keski-Suomen munuais- ja maksayhdistyksen kanssa. Haluankin toivottaa lämpimästi onnea yhdistyksen 45-vuotistaipaleesta ja kiittää yhdistystä tärkeästä työstä.

Olen itsekin astmaisen ja moniallergisen lapsen äiti ja tiedän, miten tärkeää yhdistysten tarjoama tuki ja apu, tieto ja vertaistuki ovat sairauden kanssa eläville ja heidän läheisilleen. Joskus tuntuu, että ihmiset, joilla ei ole sairauksia eikä lähipiirissä sairauksista kärsiviä, eivät ehkä aivan ymmärrä, että sairauden kanssa eläminen vaatii muutakin kuin hyvää lääketieteellistä hoitoa. Sairaus on aina jonkinlainen kriisi ja siksi tarvitaan monenlaista apua. Tätä tärkeää työtä myös Keski-Suomen munuais- ja maksayhdistys on tehnyt jo vuosikymmenten ajan tarjoamalla tukea ja neuvoa niin sairastuneelle kuin omaisille ja antamalla ajantasaista tietoa maksa- ja munuaissairauksista sekä niiden hoitomuodoista.

Hyvät ystävät,
Ei ole ollenkaan liioiteltua sanoa, että Suomessa vaikeiden sairauksien hoito on huippuluokkaa. Olemme monilla mittareilla mitaten aivan maailman kärkikaartia. Meillä on osaava, koulutettu ja työhönsä sitoutunut terveydenhuollon henkilöstö, ajantasaiset hoidot ja lääkkeet ja paljon lääketieteen kehittämistä ja tutkimustoimintaa. Haasteitakin toki on, mutta varsinkin erikoissairaanhoidossa me kansalaiset voimme luottaa siihen, että jokainen meistä saa vakavassa sairaudessa laadukkaan ja hyvän hoidon.

Kuten muidenkin sairauksien osalta, myös munuais- ja maksasairauksien hoitomuodot vaihtelevat taudin kuvan mukaan. Kuitenkin vakavissa, hengenvaarallisissa, sairauksissa ainoa hoitokeino ihmiselämän pelastamiseksi on elinsiirto. Suomessa munuaissiirtoja on tehty yli 50 vuotta, ensimmäinen siirto vuonna 1964. Vastaavasti maksansiirrot Suomessa aloitettiin vuonna 1982 ensimmäisenä Pohjoismaista. Elinsiirrot eivät ainoastaan ole pelastaneet potilaiden henkiä, vaan myös parantaneet elämänlaatua ja mahdollistaneet palaamiseen täysipainoiseen arkeen ja työelämään. Näiden lisäksi on hyvä muistaa, että elinsiirrot ovat kustannustehokas hoitomuoto.

Tilastollisesti Suomessa tehdään vuosittain keskimäärin 180 munuaissiirtoa ja vastaavasti noin 50 maksansiirtoa. Kansainvälisesti tarkasteltuna elinsiirtojen tulokset ovat Suomessa korkeaa luokkaa: tilastot osoittavat 94% munuaissiirteistä toimivan vuoden kuluttua leikkauksesta ja 50% 20 vuoden kuluttua. Maksansiirron saaneista potilaista 80% on elossa 10 vuoden kulutta leikkauksesta.

Hyvistä tuloksista huolimatta haasteena on kuitenkin jatkuva pula siirrettävistä elimistä. Samanaikaisesti kun elimistä on pula, tutkimukset osoittavat mahdollisia elinluovuttajia jäävän tunnistamatta.  Tähän asiaan on reagoitu. Vuonna 2013 sosiaali- ja terveysministeriö asetti asiantuntijaryhmän, jonka työn pohjalta laadittiin edellisen hallituskauden aikana kansallinen toimintasuunnitelma vuosille 2015–2018 elinsiirtotoiminnan kehittämiseksi. Toimintasuunnitelma julkaistiin ollessani peruspalveluministerinä vuonna 2014.

Toimintasuunnitelman keskeisin tavoite on parantaa potentiaalisten elinluovuttajien tunnistamista. Tilastojen mukaan vuosittain noin 5-10 % elinsiirtoa odottavista menehtyy, sillä oikeanlaista siirrännäistä ei löydy ajoissa. Tämän lisäksi toimintasuunnitelman tavoitteena on munuaissiirtojen osalta lisätä elävien luovuttajien määrää, jotta munuaissiirtojen kokonaismäärää voitaisiin kasvattaa.

On hyvä muistaa, että muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa tehdään verrattain vähän munuaissiirtoja eläviltä luovuttajilta. Tietoa munuaissiirrosta elävältä luovuttajalta täytyy myös Suomessa lisätä.

Kansalaisia tulee myös kannustaa ilmaisemaan elinluovutustahtonsa. Tässä meillä riittää vielä paljon työtä. Ei tarvitse kuin käydä asiasta omassa lähipiirissään keskustelu, niin saa huomata, että hyvin moni olisi valmis luovuttajaksi, mutta harvalta löytyy elinluovutuskortti. Mahdollisuuksia tämän tahdon ilmaisemiseen on lisätty. Luovutuskortin saa esimerkiksi älypuhelimeen ja tahdon voi ilmaista myös omakanta-palvelussa. Kokonaisuudessaan toimintasuunnitelmaa pidetty erittäin tervetulleena, nyt tehtävämme on seurata, että ohjelmaa myös toteutetaan.

Hyvät kuulijat,
Haluan vielä lopuksi puhua politiikan kentällä paljon esillä olleista asioista eli hallituksen esittämistä säästöistä ja sote-uudistuksesta. Kaikki me ymmärrämme, että Suomi elää tällä hetkellä taloudellisesti hyvin haastavaa aikaa. On selvää, että velkaantuminen on saatava kuriin, sillä emme voi jättää pieneneville ikäluokille – lapsillemme ja lastenlapsillemme – kasvavaa velkataakkaa. Silti talouden tasapainottamista voi tehdä monella eri tavalla ja nyt on suuri huoli asiantuntijoiden keskuudessa, että esitetyt säästöt johtavat itse asiassa kotimarkkinoiden näivettymiseen ja jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa olevien ihmisten tilanteen vaikeutumiseen.

Talouden vakauttamiseksi hallitus on esittänyt muun muassa leikkauksia lääke- ja matkakorvauksiin ja korotuksia sosiaali- ja terveyspalvelumaksuihin. Leikkausten vaikutukset erityisesti pientuloisiin ja useista sairauksista kärsiviin ovat herättäneet huolta esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa, joissa parhaillaan valmistelemme valtion ensi vuoden talousarviota koko eduskunnan käsiteltäväksi joulukuussa.

Kuluvan viikon alussa saimme hyviä uutisia, kun hallitus ilmoitti, että vuoden 2016 lääkekorvauksiin suunnatut leikkaukset puolitetaan. Kuitenkin seuraavana vuonna 2017 kehyspäätöksen mukaisesti, säästöt tulevat täysimääräisesti voimaan. Niinpä vaikka nyt iloitsemme hallituksen peruutuspäätöksestä, huoli jää edelleen voimaan, koska jo ensi vuonna siis leikataan lääkekorvauksia ja matkakorvauksia sekä korotetaan asiakasmaksuja.

Yhteiskuntamme velvollisuus on vaikeinakin taloudellisina aikoina auttaa ja huolehtia niin sairaista kuin vähäosaisista. Ihmisiä ei pidä sairauden takia laittaa tukalampaan asemaan. Monet asiantuntijat ovatkin esittäneet nyt huolensa, että mikäli kotitalouksien maksurasitus nousee kohtuuttomaksi, voi sairauksien hoitaminen jäädä esimerkiksi työttömyyden ja taloushuolien alle. Tällöin on vaarana se, että hoitamattomana sairaudet aiheuttavat inhimillisiä tragedioita ja yhteiskunnan kannalta korkeampia kustannuksia.

Hyvät ystävät,
Eduskunnassa käytiin viime viikolla pitkä keskustelu pääministerin ilmoituksen pohjalta sote-uudistuksesta. On tärkeää, että uudistus etenee. Toki me oppositiossa olisimme toivoneet, että uudistusta olisi jatkettu parlamentaarisesti, koska uudistuksen vaikutukset ulottuvat yli useamman vaalikauden. Uudistuksessa on paljon mahdollisuuksia hyvään, mutta myös haastavia kohtia, joissa hallitukselta vaaditaan todellista tarkkuutta, ettei lopputulos ole tavoitteiden vastainen.

Omat suurimmat huoleni liittyvät niin sanottuun valinnanvapauden lisäämiseen. Ensinnäkin, jos sote-uudistuksen tavoitteena edelleen on integraatio eli potilaan ja asiakkaan kannalta sujuvat ja saumattomat hoitoketjut, miten tavoite saavutetaan, jos luukkuja tuleekin kansalaisen kannalta lisää? Kannattaa muistaa, että juuri integraatioon liittyy suurin mahdollisuus myös säästää kustannuksia, kun asiakkaan pompottelu vähenee ja joku ottaa ihmisestä kokonaisvaltaisen vastuun. Entä miten käy erikoissairaanhoitomme laadun, jos se avataan kilpailulle? Pelkään, että kilpailu ammattilaisista kovenee enkä todellakaan halua nähdä erikoissairaanhoitomme pirstoutuvan kahden kerroksen hoidoksi ja hoivaksi.

Hallitus lupaa säästää sote-uudistuksella kolme miljardia euroa. Se on valtava summa. Miten varmistetaan se, että jollei säästöjä synnykään tehostamisesta ja päällekkäisyyksien purkamisesta ei kuitenkaan kajota kansalaisille tarjottavien palveluiden määrään tai laatuun? Eduskunnan keskustelu jätti mieleen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Niinpä hallituksella on vielä suuri sarka edessään ja tässä työssä toivotan heille menestystä, koko kansakunnan parhaaksi.

Lisäksi järjestöjen kanssa yhteinen haasteemme on varmistaa, että sosiaali- ja terveysjärjestöt pääsevät mukaan sote-uudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen, sillä järjestöt voivat tuoda uudistukseen suuren lisäarvon omilla näkemyksillään ruohonjuuritasolta ja ovat toimintansa kautta lähellä ihmisiä.

Hyvät kuulijat,
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on osoittanut olevansa kaiken siihen satsatun väärti. Me elämme yhä pidempään, yhä terveempinä. Kouluterveyskyselyt osoittavat, että lapsemme ja nuoremme – koko ajan yhä suurempi osa heistä – voi hyvin ja elämäntavat ovat jatkuvasti parantuneet. Meillä on koulutettu ja osaava kansa. Meidän pitää kyetä säilyttämään hyvinvointi myös tuleville sukupolville. Tässä työssä myös kansalaisyhteiskunnalla, myös sosiaali- ja terveysjärjestöillä on tärkeä rooli. Toivotan juhlivalle yhdistykselle vielä kerran paljon onnea ja menestystä myös pitkälle tulevaisuuteen.

Susanna Huovinen

Kansanedustaja Jyväskylä

More Posts